Omassa työhistoriassani olen saanut töitä lähinnä legendaarisesti kotona sohvalla maatessa. Sana ahkerasta ja tunnollisesta työntekijästä on kiirinyt edelläni. No, ensimmäistä työpaikkaa sain tosin hieman metsästää ja se aukeni työvoimapoliittisen harjoittelun kautta. Kesätöissä olin kyllä ollut aiemminkin kotitilalla. Lantun ja punajuuren harvennuksesta se taisi alkaa. 10 tai 50 penniä per rivi ja rivin pituus vaihteli vuosittain 50-200 metrin välillä. Myöhemmin aloittelin aamulypsyjä klo 5.55.


No jos määräaikaiset ja vakituiset työsuhteeni ovatkin tulleet lähinnä pyytämättä, niin tänä vuonna olen etsinyt itselleni kesätyöpaikkaa kissojen ja koirien kanssa. Aloitin haun hyvissä ajoin tammi-helmikuussa. Laitoin avoimia hakemuksia eri kaupparyhmille ja hain opintojani vastaavaa paikkaa eräästä firmasta. Meni helmi-, maalis- ja huhtikuutakin vähän matkaa ja kohteliaan kielteiset vastaukset saapuivat toistensa perässä. Selasin mol:n sivuja päivittäin ja kävin hakemassa apua työvoimatoimistosta. Ilmoittauduin vuokratyöfirmaan, toiseen, kolmanteen ja vielä neljänteenkin. Soittelin firmojen avointen paikkojen perään. Eilen sitten vuokratyöfirma n:o 4 herätti minut pitkäksi venyneiltä yöunilta ja tarjosi iltavuoroa elintarviketehtaalta. Ja minähän otin sen ilolla vastaan. Tänään kävin allekirjoittamassa sopimuksen ja nyt taas odotellaan puhelinsoittoa. Olen siis tarvittaessa töihin hälytettävänä.

Jo töiden saanti kohotti huomattavasti pohjamudissa matelevaa mielialaani, mutta postilaatikossa oli vieläkin parempia uutisia; hakemani opiskelupaikan siirto on hyväksytty :) :) Jatkossa voin opiskella kotoa käsin ja suunnitella jo vähän tulevaisuuttakin. Tiedän kyllä senkin, että jos ensimmäisenä opintovuonna tuntui joskus ylivoimaisen vaikealta, niin tulevassa opinahjossa tulee olemaan vielä huomattavasti vaativampaa...