Huh huh! Kesä hurahti ohi mökillä isommissa ja pienemmissä askareissa aikaa viettäen. Välillä piti huilata murtuneita sormia paketissa lepuuttaen ja ukkosmyrskyjä peläten. Suihkuvirtaus saa muuten nopeasti aikaan tuhoa, sanoo silminnäkijän paikalle joutunut.

Keskeneräiset isot tilkkutyöt ovat tuumaustauolla kaapin päällä. Kyllä, peittoja on tulossa kaksi ja kolmaskin on jo aloitettu palojen leikkauksella. Sini-ruskeasta sängynpeitteestä puuttuu reunakaitale ja harmaasävyinen odottaa taustakankaan kokoamista. Varastoista ei löydy 160 cm leveää kangasta, enkä halua ostaa uutta tähän projektiin. Pitänee siis tuunata lisää kokoa olemassa olevalle kankaalle. Tilkkuyhdistyksen aluepäivät ja killan näyttely lähenevät hurjaa vauhtia, mikä tarkoittaa akuuttia tarvetta arpajaisvoitoille. Pienet työt saattavat valmistua jopa työpäivän jälkeen, joten sellaisia on luvassa tällä kertaa.

Sain tilaisuuden valita sisustusompelimosta ylijääneitä kankaanpaloja omiin projekteihini ja niin karttuivat kangasvarastoni pellavapalasista. Aikani kangaspalasia pyöriteltyäni muodostui ajatus pöytäliinoista. Isoja pintoja pellavaa ja väliin kaitale tilkkukankaita. Majakan ja harmaan peiton jäljiltä pyöri vielä mustaharmaita jämäkaitaleita työpöydällä, joten siivosin niitä pois kuleksimasta.

Patalaput alkavat olla hyvinkin uhmaikäisiä tapauksia. Niitä on kesken paljon eri vaiheissa. Osasta puuttui ainoastaan langanpäiden päättely, mutta joukosta löytyy myös enemmänkin työtä vaativia yksilöitä. (Olen muuten vakaasti sitä mieltä, että isompaa tilkkutyötä on helpompi ja melkein myös nopeampi työstää, kuin tuommoista nippa nappa kämmentä suurempaa kappaletta. Puuh!)

Laskin juuri: 9 valmista ja 27 keskeneräistä. Savottaa piisaa.

P.S. Ehdin sentään käydä Tallinnassa kesälomallani...